Tuotteen teknologia

1. RAAKA-AINE. Kalkintuotannon raaka-aineena ovat Silurin aikakauden (n. 460 milj. vuotta sitten) ns. Paadlan kerrostuman eri kerrosten kalkkikivilajit.

2. RAAKA-AINEEN KAIVAMINEN. Lubjakivi kaevandatakse põhiliselt käsitsi, väheste lõhketööde rakendamisega. Lõhkamist kasutatakse vaid lubjakivikihtide kergitamiseks ja kobestamiseks, mitte kivimilasundi lõhkumiseks. Lubjakivi murdmine toimub käsitööna spetsiaalsete vasarate, kiilude ja kangidega.

Kalkkikiveä kaivetaan enimmäkseen käsin, jonkin verran käytetään räjäytysaineita. Räjäytystä käytetään vain kalkkikivikerrosten nostamiseen ja irrottamiseen, ei kiven louhimiseen. Kalkkikiven murskaaminen tapahtuu käsityönä erikoisvasaroilla, -kiiloilla ja – kangilla. Murskatut kalkkikivipalat ovat halkaisijaltaan 20-30 cm ja muodoiltaan erilaisia. Murskaamisen jälkeen ne kuljetetaan kalkkiuuniin. Koska eri kalkkikerrokset ovat ominaisuuksiltaan erilaisia, lajitellaan eri kivilajit kiven ulkonäön perusteella murskaamisen yhteydessä.

3. KALKKIUUNI. Kalkkikivi poltetaan noin 3,80 m korkuisessa ja 1,5 m levyisessä ylhäältä kapenevassa kalkkiuunissa. Kalkkiuunien peruskorjauksessa on käytetty paikallisilla asukkailla säilyneitä tietoja 50 vuotta vanhojen uunien salaisuuksista. Uunin sisäpinta on vuorattu samottitiilillä; sen alla on lämmöneristyskerros ja ulkoreunana noin 80-100 cm paksuinen kalkkikivivuoraus. Tiilien sidosaineena on käytetty paikallista erityistä kuumankestävää savea, joka sulaessaan muodostaa tiiliin kuumankestävän glasyyripinnan. Kun uuni täytetään kalkkikivillä, tehdään uunin pohjan keskelle noin 2 m pituinen, 1 m levyinen ja 1,2 m korkuinen tulisija (kuumennuspesä), jonka päälle asetetaan holveiksi suuret kalkkikivijärkäleet (ks. kuva). Puun palamisprosessi tapahtuu tulisijassa.

4. POLTTAMINEN. Kalkkiuuniin mahtuu kerrallaan 27-28 tonnia kalkkikiveä, joka ladotaan kerroksittain tulisijan päälle ja sivuille. Kalkkikiveä poltetaan raaka-aineesta, lämmitysmateriaalista, ilmastosta jne. riippuen 50 – 75 tuntia. Lämmitysmateriaalia (kuiva puu) lisätään jaktuvasti käsin tulisijaan ja sitä kuluu noin 1 m3 tunnissa. Kalkin palamisessa tapahtuu seuraava kemiallinen reaktio:

Ca CO3==>CaO+CO2^
Ca CO3 = kalkkikivi
CaO = sammuttamaton kalkki

Palamislämpötila on noin 1100 – 1300° C, jossa tapahtuu kalkkikiven hajoaminen ja CO2 irtoaa. Valmis kalkkikivi on väriltään vihreänkeltaista. Palamisen jälkeen kiven tulee jäähtyä noin 2-3 vuorokautta. Jäähtymisen aikana tulee varoa kiven joutumista kosketuksiin veden kanssa, koska sammuttamaton kalkki on kemiallisesti hyvin aktiivista.

5. SAMMUTTAMINEN. Jäähdyttämisen jälkeen ladotaan sammuttamattomat kalkkikiven palat nostureilla kuljetusvälineisiin ja viedään sammutuspaikalle. Kalkin sammuttaminen on sammuttamattoman kalkin reagoimista veden kanssa, jolloin syntyy kalsiumhydroksidia ja vapautuu lämpöenergiaa

CaO + H2O==>Ca(OH)2

Sammuttaminen tapahtuu mitoiltaan 2 x 3 x 0,5 m peltialtaassa, johon mahtuu noin 300 kg CaO:ta ja noin 10 kertaa suurempi vesimäärä. Sammutuksen aikana vettä lisätään enemmänkin, jotta taattaisiin täydellinen sammutusprosessi. Reaktion onnistumiseksi massaa sekoitetaan jatkuvasti käsin erityisillä hangoilla. Kun CaO on liuonnut, ohjataan ns. kalkkimaito 3 mm:n aukkoisten seulojen läpi (erottavat suuremmat liukenemattomat ja muut mekaaniset osat) hiekkakerrokseen rakennettuihin, betonilla ja puulla vuorattuihin 1,5 m syvyydessä sijaitseviin säilytysaukkoihin eli hautoihin. Hiekkakerros on olennainen, jotta kosteus kerroksen ja kalkkimassan välillä vaihtuisi jatkuvasti. Kalkin jälkisammutus tapahtuu säilytysaukoissa noin 1-2 vuoden aikana, minkä jälkeen kalkkimassa (H2O:n sisältö noin 55%) on valmis myyntiin. Kalkkimassaa käytetään lähinnä rakennustöissä lastiin ja rappausaineisiin, kalkkivärin valmistamiseen, happamien multien kalkkeamiseen jne.